Hall Of Fame -henkilöt

Viimeksi päivitetty 28.6.2016 18:13

Hall Of Fame

Hall of Fame -ehdokkaaksi voidaan nimetä henkilö, joka on menestynyt erityisen hyvin, edistänyt ja edesauttanut salibandyn kehitystä ja tunnettuutta poikkeuksellisella tavalla tai muuten erityisen ansioitunut salibandyn parissa toiminut henkilö.

Ehdokkaaksi voidaan nimetä salibandyn eteen tehdystä työstä erityisen ansioituneita pelaajia, valmentajia, erotuomareita, järjestö- ja seurajohtajia tai muita salibandyn parissa toimineita henkilöitä.

Pelaaja, valmentaja tai erotuomari voi tulla ehdotetuksi Hall of Fame -jäseneksi aikaisintaan kolme vuotta aktiiviuran lopettamisen jälkeen. Salibandyn Respect-toimikunta nimeää vuosittain mahdollisesti Hall of Fameen nimettävät henkilöt ennakkoon esitettyjen ehdokkaiden joukosta.

# 1 Pekka Mukkala

Pekka Mukkala (s. 1958) on Salibandyliiton keskeinen perustaja, ja mikä melkeinpä vielä ainutlaatuisempaa, lajimme suomenkielisen nimen, salibandy, isä. Pekka oli myös Salibandyliiton ensimmäinen puheenjohtaja ja Kansainvälisen Salibandyliiton IFF:n järjestyksessä toinen puheenjohtaja.

Oman lajin alkuaikojen pelaajauransa lisäksi hänen antiinsa salibandylle kuuluu myös toimiminen juniorivalmentajana ja muissa tärkeissä taustatehtävissä.

# 2 Kurt Westerlund

Kurt Westerlund (s. 1964) oli jo oman pelaajauransa aikaan aktiivinen myös joukkueensa taustoilla sekä tapahtumien järjestäjänä, ja hän hakeutui nopeasti mukaan myös Salibandyliiton vastuutehtäviin. "Kurre" oli ensimmäinen Salibandyliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton alkuaikojen keskeinen vaikuttaja, joka toimi muun muassa nuoren maajoukkueemme joukkueenjohtajana.

Hän on tehnyt pitkän ja menestyksekkään uran seurojensa väsymättömänä managerina ja muistanut aina tilaisuuden tullen nostaa salibandya esiin myös esiintymisissään viihdetaiteilijana.

# 3 Jarmo Perttilä

Jarmo Perttilä (s. 1961) on jo pelkästään pelaajana lajin legenda. Vuodesta 1990 kootuissa tilastoissa hänelle kertyi 208 pääsarjaottelua tehoilla 203 maalia ja 112 maalisyöttöä sekä viisi Suomen mestaruutta, hopeaa ja pronssia.

Luvuista puuttuvat hänen saavutuksensa sarjatoiminnan alkuaikoina. Maajoukkueessa Perttilä pelasi 19 ottelua tehoilla 3+10 ja oli voittamassa 1994 EM-hopeaa.

Pelaamisen ohella Perttilä urakoi jo lajin alkuvuosina lajin levittäjänä ja vaikeasti saatavissa olleiden salibandyvarusteiden välittäjänä, ja hän on edelleen jatkanut työtä lajin suorituspaikkojen parantamiseksi ja pelaamisen mahdollistamiseksi.


# 4 Heikki Vienola

Heikki Vienola (s. 1960) nousi lajilegendaksi jo pelaajana ja tehoduon Vienola-Perttilä (vai Perttilä-Vienola) puolikkaana.  Tilastoihin hän merkkautti 159 pääsarjaottelua tehoilla 152+99 ja neljä Suomen mestaruutta sekä hopeaa ja pronssia, mutta ehti muiden lajin alkuvuosien tähtien paljon tavoin enemmän kuin mitä tallella oleviin tilastoihin on ehtinyt mukaan.

Maajoukkueessa Heikki Vienola pelasi kuusi kertaa ja onnistui niissäkin maali per peli -tahdilla. Pelaajauransa jälkeen hän on jatkanut tärkeää työtä salibandyn pelaamisen ja lajin leviämisen mahdollistajana olosuhteiden osalta.

# 5 Janne Tähkä

Janne Tähkä (s. 1970) on liki 10 vuotta pääsarjauransa päättymisen jälkeen yhä maan suuren yleisön keskuudessa tunnetuin salibandypelaaja. Hän oli urallaan persoonallinen ja värikäs lajin lähettiläs, joka jää historiaan myös ilmaveivin, ruotsalaisittain Zorron isänä.

Ilmaveivaamisesta kehittyi paitsi yksi lajitaito lisää myös oma freestyle-esitysten lajinsa. Janne Tähkän huikea pelaajaura kotimaan pääsarjoissa tuotti 216 ottelussa huikeat 196 maalia ja 100 maalisyöttöä sekä palkintokaappiin niin SM-kultaa ja hopeaa kuin pronssiakin.

Maajoukkueessa koko lajimaailmaa ihastuttanut Tähkä pelasi 69 ottelua voittaen EM-kultaa sekä MM-kisoissa kolme hopeaa ja kaksi pronssia.