Salibandyliiton toimintasäännöt

Viimeksi päivitetty 8.3.2017 14:14

Salibandyliiton toimintasäännöt

SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY TOIMINTASÄÄNNÖT
Hyväksytty 26.11.2016 (rekisteröity 13.01.2017)

1§ LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA 2§ LIITON TARKOITUS
3§ TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN 4§ LIITON JÄSENYYDET
5§ LIITON JÄSENET 6§ JÄSENMAKSU
7§ PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO 8§ ÄÄNIOIKEUS
9§ LIITON KOKOUS 10§ VALTUUSTO
11§ LIITON HALLITUS 12§ VALITUSLAUTAKUNTA
13§ LIITON ALUEET 14§ NIMEN KIRJOITTAMINEN
15§ KOKOUSKUTSU 16§ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA HALLITUKSEN JÄSENTEN SEKÄ VALTUUSTON JÄSENTEN EHDOLLE ASETTAMINEN
17§ ANTIDOPING 18§ TILIKAUSI
19§ LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET 20§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
21§ LIITON PURKAMINEN  

1§ LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Salibandyliitto ry., ruotsiksi Finlands Innebandyförbund r.f.. Yhdistyksen nimestä käytetään epävirallista lyhennettä Salibandyliitto tai SSBL. Kansainvälisissä yhteyksissä Suomen Salibandyliitosta käytetään epävirallista nimeä Finnish Floorball Federation. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2§ LIITON TARKOITUS
Liitto on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme salibandyn ja sählyn harrastusta ja kehitystä. Liitto toimii siihen kuuluvien salibandyä ja sählyä harrastavien piiri- ja aluejärjestöjen, urheiluseurojen sekä muiden aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto pyrkii edistämään tasa-arvoa.

3§ TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
1) edustaa ja valvoo alansa ylimpänä elimenä jäsentensä salibandy- ja sählytoimintaa Suomessa ja ulkomailla,
2) osallistuu liikuntaan ja urheiluun liittyvään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan,
3) laatii ja vahvistaa alansa kilpailu-, peli- ja muut säännöt, valvoo niiden noudattamista sekä puuttuu niitä koskeviin rikkomuksiin ja ratkaisee niitä koskevat erimielisyydet,
4) järjestää kansallista ja kansainvälistä kilpailutoimintaa,
5) ylläpitää toimintansa kannalta tarpeellisia rekistereitä
6) tekee salibandyn ja sählyn koulutus- ja valistustyötä,
7) levittää liikunta- ja antidopingtietoutta sekä järjestää ja tukee alansa nuoriso-, harrastus- ja kuntoliikuntaa,
8) pyrkii myötävaikuttamaan salibandyä ja sählyä harrastavien seurojen perustamiseen,
9) pyrkii myötävaikuttamaan jäsenseurojensa toiminnan kehittämiseen,
10) voi toimia jäsenenä valtakunnallisissa urheilu- ja liikuntajärjestöissä, salibandyn ja sählyn kansainvälisissä sekä muissa intressiensä mukaisissa järjestöissä,
11) nimeää edustusjoukkueet ja niiden jäsenet sekä tukee niiden valmentautumista,
12) harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
13) ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omai-suutta sekä arvopapereita.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi
- järjestää keräyksiä ja arpajaisia
- järjestää urheilu-, liikunta-, tanssi- ja huvitilaisuuksia
- järjestää koulutusta ja kursseja
- harjoittaa kustannus- ja monistustoimintaa
- harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä bingotoimintaa
- omistaa ja ylläpitää urheilulaitoksia,
- omistaa kiinteistöjä, osakkeita ja arvopapereita sekä
- välittää jäsenille voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.

4§ LIITON JÄSENYYDET
Liitto kuuluu jäsenenä Kansainväliseen Salibandyliittoon (International Floorball Federation). Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin sekä niistä eroamisesta.

5§ LIITON JÄSENET
Liiton varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät salibandyä ja sählyä harrastavat, tukevat tai edistävät rekisteröidyt yhdistykset.

Kannattajajäseneksi tai tukijäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä sellaisen yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka toiminnallaan tukee liiton tarkoitusperiä.

Liiton jäseniksi pyrkivien on jätettävä liiton hallitukselle kirjallinen jäsenhakemus, josta tulee ilmetä hallituksen vaati-mat tiedot ja johon tulee liittää todistus yhdistyksen rekisteröinnistä.

Liiton kokous voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä liiton kunniapuheenjohtajiksi. Liiton hallitus voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä liiton kunniajäseniksi.

Liiton jäsenten on sitouduttava noudattamaan liiton sääntöjä ja myös niiden yhteisöjen sääntöjä, joiden jäsen liitto on. Liiton varsinainen jäsen on velvollinen ylläpitämään jäsenluetteloa ja pitämään laissa säädetyllä tavalla kirjanpitoa tuloistaan ja menoistaan sekä pöytäkirjaa kokouksistaan ja hallinnostaan.

6§ JÄSENMAKSU
Jäsenet suorittavat liitolle tilikausittain liiton varsinaisen kokouksen vahvistaman jäsenmaksun. Eri jäsenryhmillä voi olla toisistaan poikkeavat jäsenmaksut. Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat ovat jäsenmaksusta vapaat. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu voidaan porrastaa siten, että jäsenillä, jolla on enemmän kuin yksi ääni, on äänimäärän mukaisesti korotettu jäsenmaksu.

7§ PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenet liiton kokouksissa, joita ovat liiton varsinainen kokous ja liiton ylimääräi-nen kokous. Liiton kokousten välisenä aikana jäsenten päätösvaltaa käyttää valtuusto niiltä osin kuin näissä säännöissä on määrätty. Liiton hallinnosta vastaa liiton hallitus sekä sen alaisuudessa toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt. Liiton alueista ja niiden tehtävistä määrätään erikseen jäljempänä. Liiton palveluksessa oleva ei voi kuulua liiton hallitukseen tai valtuustoon. Liiton hallituksen jäsen ei voi samanaikaisesti olla valtuuston jäsen.

8§ ÄÄNIOIKEUS
Liiton kokouksissa on kullakin jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä vähintään yksi varsinainen ääni. Yhden varsinaisen äänen lisäksi voi jäsenellä olla enintään kaksi lisä-ääntä, siten kuin tässä määrätään.
Varsinainen jäsen saa yhden lisä-äänen, jos jäseneen on liiton kokousta edeltävän toukokuun viimeiseen päivään mennessä kyseisenä pelikautena lunastettu vähintään sata (100) liittohallituksen vahvistamaan lisenssiluokitukseen kuuluvaa lisenssiä sekä toisen lisä-äänen, kun näin lunastettujen lisenssien määrä on yhteensä viisisataa (500) tai sitä enemmän.

Liiton hallitus vahvistaa lisenssiluokat seuraavaa pelikautta varten huhtikuun viimeiseen päivään mennessä sekä jäsenten lisenssi- ja äänimäärät kesäkuun viimeiseen päivään mennessä tai muuten tarvittaessa.

Kannattajajäsenellä, tukijäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta.

Liiton kokouksissa käyttävät jäsenten päätäntävaltaa näiden valtuuttamat kokousedustajat. Jokainen jäsen valitsee itselleen kokousedustajan, joka saa käyttää edustamansa jäsenen koko äänimäärän. Yhtä jäsentä voi edustaa kerallaan vain yksi kokousedustaja, jolloin kokousedustajalla on käytettävissään, seurasta riippuen, yhteensä 1-3 ääntä.

Jäsenen valtuuttaman kokousedustajan tulee olla jäsenen lakimääräinen edustaja, jäsenen hallituksen jäsen tai sellai-nen täysivaltainen henkilöjäsen, jolla on voimassa oleva liiton lisenssi. Kokousedustajan on kokouksessa esitettävä jäsenyhdistyksen hallituksen tai nimenkirjoittajien allekirjoittama valtakirja

Voidakseen käyttää liiton kokouksessa äänioikeutta jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan liiton kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä. Siinä tapauksessa, että jäsen on laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa, mutta lähettää liiton kokoukseen yllä mainitut edellytykset täyttävän kokousedustajansa, voidaan liiton kokouksen päätöksellä hyväksyä kyseinen kokousedustaja kuitenkin mukaan kokoukseen. Päätös kokousedustajan ottamisesta mukaan kokoukseen on tehtävä enemmistöpäätöksellä, siten, että yli puolet kokoukseen osallistuvista kokousedustajista kannattaa päätöstä.

Valtuuston kokouksissa kullakin paikalla olevalla valtuuston jäsenellä tai poissaolevan valtuuston jäsenen paikalla olevalla varajäsenellä on yksi ääni. Valtuuston jäsen tai varajäsen ei voi käyttää ääntään edustajan välityksellä.
Aluekokouksessa voi äänioikeutta käyttää kyseiseen alueeseen kuuluva varsinainen jäsen siten, kuin tässä pykälässä on äänioikeudesta liiton kokouksissa määrätty.

9§ LIITON KOKOUS
Liiton varsinainen kokous pidetään joka kolmas vuosi loka-marraskuussa liiton hallituksen kutsusta. Liiton ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus taikka valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai kun jäsenet, jotka yhteensä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa (1/10) äänioikeutettujen jäsenten äänimäärästä, on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.

Liiton kokouksen tarkan paikan ja ajankohdan määrää liiton hallitus. Liiton kokouksen tarkka ajankohta on ilmoitettava jäsenille kirjallisesti viimeistään kuusikymmentä (60) vuorokautta ennen kokousta. Ilmoitus voidaan toimittaa jäsenille myös sähköpostilla.

Liiton ylimääräinen kokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet edellä mainitulla tavalla kokouksen pitämistä koskevan kirjallisen esityksen. Liiton ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle. Liiton ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisessa on muutoin noudatettava mitä näissä säännöissä on määrätty liiton kokouksen koollekutsumisesta.

Asioista, joita liiton jäsenet haluavat liiton kokouksen käsittelevän, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä. Henki-lövaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Liiton varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3) todetaan
a) läsnäolijat
b) kokouksessa edustetut äänioikeutetut jäsenet sekä niiden äänimäärät ja valtuutetut edustajat
4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5) esitetään hallituksen laatima pitkän aikavälin toimintasuunnitelma ja keskustellaan toiminnan kehittämisestä pitkällä aikavälillä
6) esitetään liiton hallituksen laatima raportti liiton taloudellisesta tilasta sekä keskustellaan liiton taloudesta ja sen kehityksestä
7) päätetään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista ja palkkioperusteista kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi
8) päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä kolmeksi seuraavaksi tilikaudeksi
9) valitaan 16 §:n mukaisesti asetettujen ehdokkaiden joukosta hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
10) päätetään valtuuston jäsenten lukumäärä ja niiden alueellinen jakauma seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
11) valitaan valtuuston jäsenet ja näille alueperusteiset varajäsenet seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
12) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
13) vahvistetaan jäsenmaksut seuraavaksi kolmeksi tilikaudeksi
14) käsitellään liiton hallituksen esittämät tai jäsenten tämän pykälän mukaisesti vireille panemat asiat
15) kokouksen päättäminen

10§ VALTUUSTO
Valtuuston muodostaa liiton varsinaisen kokouksen valitsemat enintään 21 varsinaista jäsentä sekä alueperusteiset varajäsenet. Valtuusto on toimivaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä tai puuttuvien jäsenten osalta heidän alueperusteisista varajäsenistä on läsnä.

Valtuuston jäsenten lukumäärän tulee jakautua liiton eri alueiden kesken ja valtuustossa tulee olla liiton alueellinen edustus painotettuna siten, että kultakin alueelta valitaan enintään 3 valtuuston jäsentä. Valtuuston jäsenten ja vara-jäsenten keskuuteen pyritään saamaan kummankin sukupuolen edustus.

Valtuusto pitää tilikausittain yhden varsinaisen kokouksen maalis-huhtikuussa.

Läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksissa on ainoastaan valtuuston jäsenillä ja varajäsenillä sekä liiton hallituksella, tilintarkastajilla ja toimihenkilöillä. Muilla ei ole läsnäolo-oikeutta ellei liiton kokous tai valtuusto muuta päätä.

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet (½) valtuuston jäsenistä on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Valtuuston ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun valtuuston jäsenet ovat tehneet edellä mainitulla tavalla kokouksen pitämistä koskevan esityksen.

Valtuusto ei voi käsitellä asioita, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liiton kokoukselle. Asioista, joita valtuuston jäsenet haluavat valtuuston käsittelevän, on tehtävä liiton hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta.

Valtuuston varsinaisessa kokouksessa käsitellään:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) tarvittava määrä äänenlaskijoita
3) todetaan läsnäolijat sekä äänioikeutetut valtuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5) esitetään liiton hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä vahvistetaan tilinpäätös
6) esitetään tilintarkastajien kertomus ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liiton hallituksen jäsenille ja muil-le tilivelvollisille
7) valitaan 12§:ssä tarkoitetun valituslautakunnan jäsenet seuraavaksi kilpailukaudeksi
8) käsitellään liiton hallituksen esittämät ja valtuuston jäsenten tämän pykälän mukaisesti vireille panemat asiat
9) kokouksen päättäminen

11§ LIITON HALLITUS
Liiton asioita hoitaa liiton kokouksen valitsema hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta ja vähintään kuudesta (6) ja enintään kahdeksasta (8) jäsenestä. Liiton hallitusta kutsutaan näissä säännöissä myös liittohallitukseksi. Liittohallituksen jäsenten keskuuteen pyritään saamaan kummankin sukupuolen edustus. Liiton hallituksen alaisuudessa toimii liiton toiminnanjohtaja, joka johtaa liiton toimiston työskentelyä. Liittohallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi.

Hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan aina kolmeksi tilikaudeksi kerrallaan. Mikäli hallituksen jäsen eroaa tai hallituksen jäsenen toimikausi muuten jää kesken voi valtuusto valita tälle henkilölle seuraajan.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun siihen on aihetta tai vähintään kaksi (2) jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Hallituksen käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on:
1) ohjata ja valvoa kansallista salibandy- ja sählytoimintaa
2) edustaa liittoa ja edistää kaikin laillisin tavoin liiton tarkoitusperiä
3) osallistua aktiivisesti liikuntaan ja urheiluun liittyvään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan
4) huolehtia liiton taloudesta ja vastata liiton omaisuuden hoidosta
5) päättää liiton kokousten valtuuston ja aluekokousten koolle kutsumisesta ja niiden valmistelusta
6) vahvistaa jäsenten äänimäärät liiton kokouksissa
7) huolehtia talous- ja toimintasuunnitelmien sekä toimintakertomusten ja tilinpäätösten laatimisesta
8) huolehtia lakien ja sääntöjen mukaisesti liiton ja valtuuston kokouksissa tehtyjen päätösten toimeenpanosta
9) hyväksyä uudet jäsenet ja ylläpitää jäsenluetteloa sekä pelaajalisenssi-, vakuutus-, kurinpito- sekä muita toimin-nan kannalta tarpeellisia rekistereitä
10) laatia ja vahvistaa liiton sääntöjä alemman asteiset liiton sisäisessä toiminnassa noudettavat määräykset ja ohjeet
11) vahvistaa liiton lisenssiluokat ja lisenssien lunastusmenettelyn
12) laatia ja vahvistaa liiton kilpailu-, kurinpito- ja pelisäännöt sekä päättää niiden tulkinnoista
13) nimittää liiton tarvitsemat valiokunnat ja toimielimet
14) päättää toimien perustamisesta tai lakkauttamisesta sekä toiminnanjohtajan valinnasta ja erottamisesta
15) päättää liitolle keskeisten toimihenkilöiden toimenkuvista, valinnasta ja erottamisesta
16) päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä sekä muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
17) päättää henkilön, joka on pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla edistänyt liiton tarkoitusperiä,
kutsumisesta liiton kunniajäseneksi
18) valita liiton edustajat muihin yhteisöihin
19) päättää jäseniin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimista
20) huolehtia arvokilpailujen hakemisesta ja niihin osallistumisesta
21) nimittää maajoukkueet ja niiden jäsenet sekä päättää maajoukkueiden toiminnasta ja taloudesta
22) päättää ja huolehtia liiton alueista ja niiden organisoinnista.

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa ja edustaa liittoa
2) toimia toiminnanjohtajan esimiehenä
3) valvoa liiton toimiston työskentelyä
4) kutsua koolle ja johtaa liiton hallitusta

Toiminnanjohtajan tehtävänä on:
1) johtaa liiton toimistoa, alueita ja liiton toimihenkilöiden työtä
2) toimia liiton hallituksen sihteerinä
3) edustaa liittoa hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan päätösten mukaisesti
4) valvoa maajoukkueiden toimintaa ja taloutta.

12§ VALITUSLAUTAKUNTA
Valituslautakunta koostuu viidestä valtuuston kokouksen valitsemasta jäsenestä, joista ainakin puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla tuomarin virkaan oikeuttava oikeustieteellinen ylempi korkeakoulututkinto. Lautakunnan jäsenen toimikausi on yksi kilpailukausi. Valtuusto voi tarvittaessa täydentää lautakunnan kokoonpanoa, mikäli lautakunnan jäsen eroaa tai muuten jättää tehtävänsä kesken toimikauden. Valituslautakunnan jäsenet valitsevat lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Valituslautakunnan yhteyshenkilönä toimii ja sen juoksevia asioita hoitaa liiton asettama valituslautakunnan sihteeri.

Valituslautakunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Valituslautakunta on toimivaltainen kun päätöksentekoon osallistuu vähintään kolme valituslautakunnan jäsentä, joista ainakin yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Valituslautakunta käsittelee valitukset viipymättä, jotka kohdistuvat kilpailusääntöjen perusteella annettuihin rangaistus- ja kurinpitopäätöksiin sekä vastalauseratkaisuihin. Valituslautakunnan tulee antaa kirjallinen päätös perusteluineen osapuolille 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Valituslautakunnan asiassa antama päätös on lopullinen.

13§ LIITON ALUEET
Liiton toiminta on jaettu alueisiin. Alueeseen kuuluvat alueella toimivat liiton varsinaiset jäsenet. Liiton hallitus päättää alueiden lukumäärästä ja maantieteellisistä rajoista sekä vahvistaa kuhunkin alueeseen kuuluvat jäsenet.
Alueen tehtävänä on toimialueellaan edesauttaa liiton tarkoituksen toteuttamista liiton sääntöjen ja hyväksytyn toimin-tasuunnitelman mukaisesti. Tehtäviensä hoitamiseksi alue:
1) pyrkii edistämään alueella olevien jäsenten ja salibandyharrastajien käytössä olevien harjoitus-, kilpailu-, harraste-, ja muiden toimintaedellytysten luomista ja parantamista
2) edistää ja ohjaa liiton jäseniä alueellaan erityisesti lasten ja nuorten kehittymistä liikunnallisen elämäntavan omaa-viksi yhteiskunnan jäseniksi sekä tukee heidän tavoitteitaan salibandyssa
3) toimii yhteistyössä alueella toimivien kuntien ja muiden yhteisöjen kanssa
4) asettaa ehdokkaita valtuuston jäseniksi 16§:n mukaisesti.

Tehtäviensä hoitamiseksi alue voi lisäksi:
- tehdä esityksiä edustajista liikunnan ja urheilun alueellisiin toimielimiin
- valmistella esityksiä ja aloitteita liiton päätöksentekoelimille
- ottaa kantaa liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisiin kysymyksiin alueella

Alueen kokouksia kutsutaan näissä säännöissä myös aluekokouksiksi. Läsnäolo-oikeus aluekokouksissa on jokaisella alueeseen kuuluvalla liiton varsinaisella jäsenellä, liiton hallituksen ja valtuuston jäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä.
Alueen sääntömääräinen kokous pidetään joka kolmas vuosi huhti-syyskuussa liiton hallituksen kutsusta.
Alueen ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun alueen jäsenet, jotka yhteensä edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa (1/10) alueen äänioikeutettujen jäsenten äänimäärästä, on jonkin tietyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet edellä mainitulla tavalla kokouksen pitämistä koskevan kirjallisen esityksen.

Liiton hallitus ilmoittaa kirjallisesti aluekokouksen ajankohdasta alueeseen kuuluville jäsenille viimeistään 30 vuoro-kautta ennen kokousta. Ilmoitus voidaan toimittaa myös sähköpostilla.

Alueeseen kuuluvilla jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä aluekokoukseen käsiteltäväksi haluamistaan asioista. Esitykset tulee toimittaa alueella toimivalle liiton toimihenkilölle tai liiton hallitukselle vähintään 21 vuorokautta ennen kokousta.

Alueen sääntömääräisessä kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3) todetaan
a) läsnäolijat
b) kokouksessa edustetut äänioikeutetut alueeseen kuuluvat jäsenet sekä niiden äänimäärät ja valtuutetut edustajat
4) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5) nimetään alueen ehdokkaat valtuuston varsinaisiksi jäseniksi
6) nimetään alueen ehdokkaat valtuuston varajäseniksi ja näiden etusijajärjestys
7) käsitellään muita näissä toimintasäännöissä määriteltyjä asioita
8) käsitellään jäsenten esittämiä asioita
9) kokouksen päättäminen

14§ NIMEN KIRJOITTAMINEN
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan tai rahastonhoitajan kanssa.

15§ KOKOUSKUTSU
Liiton valtuuston ja alueiden kokoukset kutsuu koolle liiton hallitus.

Kokouskutsu liiton kokoukseen on toimitettava viimeistään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu liiton kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanoma-lehdessä ja lisäksi liiton internet sivuilla.

Kokouskutsu valtuuston kokoukseen on toimitettava viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta lähet-tämällä kutsu kirjallisena kullekin valtuuston jäsenelle.

Kokouskutsu aluekokoukseen on toimitettava viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin alueeseen kuuluvalle jäsenelle ja julkaisemalla kutsu liiton internet sivuilla. Kirjallinen kutsu voidaan toimittaa myös sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

16§ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA HALLITUKSEN JÄSENTEN SEKÄ VALTUUSTON JÄSENTEN EHDOLLE ASETTAMINEN
Liiton äänioikeutettu jäsen voi asettaa ehdokkaan liiton hallituksen puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseneksi. Ehdokkaan asettaminen tapahtuu ilmoittamalla ehdokkaasta kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen liiton kokousta. Muilla kuin äänioikeutetuilla jäsenillä ei ole oikeutta asettaa ehdokkaita liiton hallituksen jäseneksi tai hallituksen puheenjohtajaksi.

Aluekokous voi asettaa ehdokkaita valtuuston jäseniksi ilmoittamalla ehdokkaista kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 30 vuorokautta ennen liiton kokousta. Muilla kuin aluekokouksella ei ole oikeutta asettaa kyseisen alueen ehdokkaita valtuuston jäseniksi.

Liiton kokous ei ole sidottu jäsenten tai aluekokousten asettamiin ehdokkaisiin.

17§ ANTIDOPING
Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomessa kulloinkin voimassaolevaa antidopingsäännöstöä sekä sitoutuneet Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK), Paralympiakomitean (IPC) ja Kan-sainvälisen Salibandyliiton (IFF) antidopingsääntöihin.

18§ TILIKAUSI
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajille viimeistään kak-sikymmentäviisi (25) vuorokautta ennen valtuuston varsinaista kokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa liiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen valtuuston varsinaista kokousta. Tilintarkastajien on myös seurattava liiton hallituksen toimintaa ja heillä on oikeus suorittaa tarkastus koska tahansa määräämänään aikana. Tilintarkastajien toimikausi on kolme tilikautta.

19§ LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET
Jäsenyys liitossa lakkaa, jos jäsen eroaa tai jäsen erotetaan. Jäsen on vapaa jäsenyydestään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun eroilmoitus on jätetty kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitetaan liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen on kuitenkin edelleen vastuussa velvoitteistaan, jotka ovat syntyneet jäsenyyden aikana.

Liiton hallitus voi erottaa liitosta jäsenen, joka:
-laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen
-toimii liiton sääntöjen tai tarkoituksen vastaisesti tai
-vahingoittaa tai pyrkii vahingoittamaan muutoin toiminnallaan liiton toimintaa

Liiton hallitus voi, jos jäsen rikkoo liiton sääntöjä tai on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen ja ur-heilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti, myös päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta.
Sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää liittohallitus tai sen määräämä toimielin sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liiton kilpailusäännöissä ja kurinpitomääräyksissä. Liittohallitus tai sen määräämä elin voi myös päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta kilpailukiellosta, sakosta ja varoituk-sesta sen mukaan kuin tarkemmin määrätään liiton kilpailusäännöissä tai kurinpitomääräyksissä, jos sen jäsenyhdistyksen jäsen rikkoo liiton sääntöjä tai on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Päätös tulee voimaan heti ja siitä on kirjallisesti annettava tieto asianomaiselle. Jäseneen kohdistuvan päätöksen kat-sotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Erote-tulla jäsenellä on oikeus vedota päätöksestä seuraavaan valtuuston kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti liiton hallitukselle 14 vuorokauden kuluessa kirjallisesta erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, tiedoksiantopäivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulee erottamispäätös voimaan heti 14 vuorokauden määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsotaan erotetuksi vasta sitten, kun valtuus-ton kokous on erottamispäätöksen vahvistanut.

Liittohallitus voi evätä jäseneltä äänioikeuden liiton ja alueen kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan kolmen kuukauden kuluessa eräpäivästä lukien. Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa mak-samatta yhdeltä tai useammalta edelliseltä tilikaudelta, voi liiton hallitus katsoa jäsenen eronneen liitosta. Jäsenmak-sun laiminlyönnin johdosta eronneeksi katsotulla jäsenellä ei ole oikeutta vedota asiassa liiton hallitukseen tai liiton kokoukseen. Erotetuilla ei ole oikeutta vaatia takaisin liitolle tai liiton alaisille piiri- ja aluejärjestöille suorittamiaan maksuja.

20§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä an-netuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

21§ LIITON PURKAMINEN
Liitto purkautuu, jos sitä koskeva päätös on tehty kahdessa vähintään kuukauden väliajalla pidetyssä kokouksessa ja kummassakin on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kannattanut purkautumista. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkautumisesta.

Liiton purkautuessa liiton varat käytetään liiton tarkoituksen edistämiseen jälkimmäisen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi varat käytetään samaan tarkoitukseen.